Sterilointi – Mitä hytyä siitä on?

Lehdissä, Radiossa ja televisiossa on usein asiaa ei-toivotuista tai kotia etsivistä lemmikeistä. On tosiasia, että joka vuosi syntyy liian monta koiranpentua ja kissapentua, joille ei lydy aktiivista ja vastuuntuntoista omistajaa. Meidän on siis syytä harkita kannattaako omalla lemmikillä teettää pentuja jos ei ole varmaa lytyyk kaikille pennuille hyvät ja kunnolliset kodit. Paras tapa varmistaa, ettei kissa pääse vahingossa lisääntymään, on steriloida se. Sterilointi tehdään naaraskissalle (uroskissat kastroidaan kts. oma artikkeli). Vaikka ehkä steriloit kissasi juuri siinä tarkoituksessa, ettei se voi jatkaa sukuaan, teet kissalle mys palveluksen – parannat sen mahdollisuuksia pitempään ja terveempään elämään.

Pentujen teettäminen kissalla voi kuulostaa hauskalta. Jotkut jopa uskovat, että pentujen saaminen kehittää naaraskissaa monin tavoin ja tekee siitä entistä paremman lemmikin. Kumpikaan harhakuva ei kuitenkaan ole totta. Tiineys ja pentujen saaminen ei muuta kissaa aikuiseksi, ei fyysisesti eikä psyykkisesti. Usein ihmiset huomaavat, että voi olla hyvinkin vaikea lytää kissanpennuille kunnolliset kodit, vaikka ne annettaisiin ilmaiseksikin. Lisäksi, ei ole ollenkaan varmaan että tiineys sujuu ongelmitta. Vaikea synnytys, kissanpentujen kuoleminen, emän mahdolliset terveysongelmat kuten kohtutulehdus tai maitorauhasinfektiot vievät hauskuuden pois pennutuksesta. Jotkut pennutuksen läpikäyneet toivovat etteivät ikinä olisi ryhtyneet koko puuhaan. Osaavat kasvattajat ovat kokeneita, heillä on tietotaitoa ja he ovat valmistautuneet ja suunnitelleet jokaisen kissansa tiineyden. Harvinaisia poikkeuksia luukun ottamatta on syytä jättää pentujen teettäminen heille.

Naaraskissojen lisääntymiselimist

Munasolut muodostuvat munasarjoissa. Kun naaraskissa syntyy, sillä on jo olemassa kaikki ne munasolut, jotka sen munasarjoista tulevat vapautuvat ajan kuluessa. Munasolut ovat kehittymättmiä ja vaativat aikaa kehittyäkseen hedelmittymiskykyisiksi. Kun kissan kiimakierto alkaa, hormonit stimuloivat tiettyjen munasolujen kypsymistä. Kun uros parittelee naaraan kanssa, munasolut vapautuvat munasarjan pinnasta ja kulkeutuvat munajohtimiin. Ne ovat pienet tiehyet munasarjojen ja kohdun sarvien välillä. Munasolujen hedelmittyminen (munasolun ja siittin yhdistyminen) tapahtuu juuri munajohtimissa. Kohdun sarvet ovat kohdun lihaksinen osa munajohtimien ja kohdunrungon välillä. Aikuisella kissalla kohdun sarvet ja kohdun runko ovat yhteensä noin 15 cm pitkä ja paksuudeltaan kuin kengännauha. Kiimassa kohtu ja verisuonet laajenevat. Tiineydessä kissan pieni kohtu laajenee huomattavasti pitääkseen huolta useista kissanpennuista. Kohtu päätyy kohdunkaulaan. Yleensä tiineyden aikaan, useimmat kissanpennut kehittyvät kohdunsarvissa, mutta joku voi olla mys kohdunrungossa.

Ehkäisypillerit

Kissoille on olemassa ehkäisypillereitä, mutta ne voivat aiheuttaa ikäviä sivuvaikutuksia kuten diabetes mellituksen. Pillereitä ei voi käyttää pitkiä ajanjaksoja.

Kirurginen sterilisaatio

Koska ehkäisypillerit eivät ole pitemmän päälle järkevä ehkäisykeino, käytännllisempi, pysyvä steriliteetti saadaan kirurgisella operaatiolla, jota kutsutaan steriloinniksi. Steriloinnissa poistetaan munasarjat, munajohtimet ja kohdun sarvet ja kohdun runko. Tämä operaatio ehkäisee paitsi tiineydet mys kiimakierrot, joita naaraskissalla voi olla jopa kerran kahdessa viikossa. Koska munasarjat on poistettu, poistuu mys tiettyjen hormonien kuten estrogeenin ja progesteronin tuotanto. Nämä hormonit stimuloivat ja ylläpitävät kiimakiertoa ja ovat oleellisessa osassa mys tiineyden aikana. Ne vaikuttavat mys oleellisesti koko kehoon ja jotkut vaikutukset voivat olla haitallisiakin.

os kissaa ei steriloi – mitä haittaa?

Kiimakierrot: Kissat ovat spontaaneita ovuloijia. Tämä tarkoittaa että kissat ovuloivat eli vapauttavat munasoluja munasarjoistaan vain jos ne parittelevat. Jos naaraskissalla on kiima (kiima kestää 3-16 vrk) eikä se pääse parittelemaan, tulee uusi kiimakierto vain 14-21 vrk:n kuluttua. Fysiologia ja käyttäytymismallit painostavat kissaa parittelemaan. Kun kissa on sisätiloissa eikä pääse kanssakäymisiin kollien kanssa se muuttuu ahdistuneeksi, levottomaksi ja turhautuneeksi (kuten joskus mys omistaja kissansa käytstä seuratessaan).

Ei-toivotut hormonaaliset vaikutukset: Jos ihmiseltä poistetaan munasarjat, tehdään kaikki jotta hormonitasapaino saataisiin pysymään normaalina, sama ei kuitenkaan päde kissaan. Vaikka hormonit ovat avainasemassa kissan lisääntymisessä, niillä on kuitenkin useita ei-toivottuja sivuvaikutuksia. Luonnossa jokaisen eläimen tärkein tehtävä on tuottaa jälkeläisiä. Nykyisten lemmikkiemme esi-isät lisääntyivät jo hyvin nuorella iällä. Näiden eläinten elinkaari olikin lyhyt, vain kolmesta neljään vuotta. Lyhyenä elinaikana hormonit säätelivät kiimakiertoa siten, että jälkeläisiä syntyi mahdollisimman paljon ja siten, että kissanpennut syntyivät silloin, kun ruokaa oli eniten tarjolla. Nykyisin lemmikkimme elävät huomattavasti esi-isiään pitempään. Niinpä lisävuosina nämä hormonit, erityisesti estrogeeni voi aiheuttaa haitallisia sivuvaikutuksia. Tästä on olemassa useita esimerkkejä.

Nisäkasvaimet: Nisäkasvaimet ovat kolmanneksi yleisempiä kasvaimia kissoilla. Lisääntymiseen liittyvät hormonit ovat pääasiallinen syy kissojen nisäkasvaimiin. Kissat, jotka steriloidaan nuorella iällä voivat toki kehittää maitorauhaskudokseen kasvaimia, mutta yleensä ne ovat hyvänlaatuisia.

Kasvaimet ja infektiot lisääntymiselimistssä: Kasvaimia voi esiintyä mys kohdussa ja munasarjoissa. Sterilointi voi, totta kai, vähentää mys mahdollisten kasvaimien esiintymistä niissä. Kohtu- tai munasarjakasvaimet eivät ole kissoilla yleisiä, mutta mahdollisia.

Märkivä kohtutulehdus: Steriloimattomille kissoille voi kehittyä vakava kohtutulehdus eli pyometra. Taudissa kohtuun pääsee bakteereja ja se täyttyy märkäisestä eritteestä. Normaalisti 15cm pitkä kohtu laajenee noin 25cm pituiseksi ja muuttuu mys paksuudeltaan peukalon kokoiseksi. Huomaamatta jääneenä ja hoitamattomana tauti on lähes aina hengenvaarallinen. Joissakin tapauksissa kun tauti huomataan ajoissa, hormoni- ja antibioottihoito parantavat kissan. Hoito on kuitenkin vaativaa ja kallista. Bakteerit voivat siirtyä kohdusta munuaisiin tai sydämeen ja tauti voi näin olla tappava, vaikkakin märkivä kohtu olisi saatu poistettua.

Käyts- ja hygienia ongelmat: Kiiman aikana ongelmia voi olla useita. Naaraskissat etsivät ja mouruavat sulhastensa perään. Sulhasehdokkaita voi mys ilmestyä pihapiiriin pitkienkin matkojen takaa. Kissojen mouruaminen sisällä ja ulkona kello kaksi yllä voi vaikuttaa mys omistajan käytkseen. Steriloimattomat kissat saattavat mys merkkailla paikkoja virtsallaan kiiman aikaan. Tätä voi olla vaikea estää, mutta sterilointi voi olla oivallinen ratkaisu ongelmaan.

Kuten huomaat, sterilointi ehkäisee useilta terveyteen ja käyttäytymiseen liittyviltä ongelmilta. Itse asiassa monilla kissoilla sterilointi lisää kissan elinvuosia tai ainakin tekee elinvuosista mukavampia eikä niin stressaavia. Sterilointi auttaa vähentämään nyt jo suurta kissapopulaatiotamme, muatta sinulle tärkeintä on varmasti sen mukanaan tuoma pitkä ja laadukas elämä juuri sinun kissallesi.